Tuoreen McKinseyn tutkimusraportin mukaan yli puolet latausinfrastuktuurin kuluista on ns. piilokuluja – maansiirto ja rakennuskuluja, mahdollisia verkkoliitynnän vahvistuksia, sähköasennustöitä ja suunnittelukuluja.

Seuraavan viiden vuoden aikana käytössä on arviolta 50 miljoonaa sähköautoa. Kasvu on koronan vaikutuksesta kiihtynyt edelleen. Latausinfrastruktuuri on avainasemassa tämän kasvun mahdollistamisessa.

Normaalin kotilatauksen yhteydessä latauslaitteen hinta on noin neljänneksen kokonaiskustannuksista. Mitä suurempiin asuinkiinteistöihin mennään, sitä suuremmaksi infrastruktuurin osuus ja järjestämän muiden komponenttien merkitys muodostuu. Autokannan muuttuessa yhä enemmän sähköiseksi käytettävä maksimiteho kasvaa ja samalla tehonhallinnan rooli kasvaa.

Omakotitaloihin saa tehokkaan Type 2 latauslaitteen alle tuhannella eurolla, jopa paikalleen asennettuna. Jos mittarointi ja tehonhallinta otetaan mukaan, tarvitaan myös nettiyhteys ja jonkinlainen palveluoperaattori. Nämä tuovat kuukausittaisia kuluja myös omakotilataajille. Ilman tehonhallintaa käyttäjän on vaikea arvioida kiinteistön koko sähkönkulutusta. Talvella kodin (sähkö)lämmittyksen ollessa täysillä, saunan ja keittiön laitteiden sekä täyssähköauton latauksen yhtäaikainen käyttö voi nostaa hetkellistä kuormaa yli 30% – tämä puolestaan vaikuttaa sähköyhtiöiden tehotariffiin. Pahimmillaan tälläinen puolen tunnin yhtäjaksoinen tehoin käyttö voi tuplata tehotariffin veloituksen koko vuoden ajalta.